LOUVRE

MUSÉE DU LOUVRE

Louvre on yksi maailman suurimmista ja suosituimmista museoista. Siellä on esillä noin 35 000 esinettä noin 60 000 neliömetrin alueella. Se sijaitsee aivan Pariisin ydinkeskustassa, Seine-joen varrella, ensimmäisessä arondissementissä. Nykyään sen kokoelmat on jaettu kahdeksaan osastoon: egyptiläiset antiikit, lähi-idän antiikit, muinaisen Kreikan, Etruskien ja Rooman antiikit,islamilainen taide, veistokset, koristeelliset taiteet, maalaukset ja painotyöt ja piirrustukset. Louvre on auki joka päivä, paitsi tiistaisin, klo. 9.00-18.00. Keskiviikoisin ja perjantaisin se on auki klo. 21.45 asti.

HISTORIA

Keskiajalla rakennettiin linnoitus suojaamaan Euroopan sen ajan suurinta kaupunkia Pariisia. Linnoitus rakennettiin kaupungin länsi osaan Seinen varrelle. Siitä on kuitenkin nykyään jäljellä vain Salle Basse eli Alempi sali. Vuonna 1364 Charles V alkoi muuttaa vanhaa linnoitusta kuninkaaliseksi asuinpaikaksi. Charles VI:nen kuoleman jälkeen Louvre uiniu vuosisadan kunnes vuonna 1527 Francois I päätti muuttaa sinne asumaan ja muutti sen keskiajan linnoituksesta renessanssi palatsiksi. Muun muassa linnoituksen lounais ja etelä- siivet purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uudet renessanssi tyyliset rakennukset. Nämä muutokset kuitenkin jatkuivat vielä hänen aikansa jälkeenkin.

1500-luvulla Catherine de Mèdicis rakennutti toisen palatsin, Tuileriesin, vähän matkaa länteen Louvresta. Hän oli tyytymätön Louvren mukavuuden puutteeseen, meluun ja hajuihin. Myöhemmin rakennettiin myös pitkä käytävä, joka yhdisti Louvren ja Tuiliersin palatsit.

Louis XIII ja Louis XIV:n hallituskausilla oli suuri merkitys Louvren ja Tuiliersin palatseihin. Silloin muodostui esimerkiksi Louvre, jonka näämme tänä päivänä. Kuninkaallisten kiinostus niihin kuitenkin tyrehtyi kun Versaillesin palatsi rakennettiin ja kuninkaallinenhovi siirrettiin sinne. Silloin Louvre toimi kuninkaallisen taiteen säilytyspaikkana.

1600-luvun lopussa Louvre toimi monien taiteilijoiden asuin- ja työtiloina ja 1699 siellä oli ensimmäinen taidenäyttely. Työt esittivät pääasiassa Ranskan kuninkaallisia ja aatelistoa. Ranskan vallankumouksen myötä näyttelyt avautuivat koko kansalle. Ranska hankki paljon taidetta muun muassa Vatikaanilta ja Venetsialta. Erityisesti tätä taiteen kirjoa rikastutti Napoleon I:n valloitukset. Museo nimettiinkin uudelleen hänen mukaansa Musée Napoléoniksi. Valtakunnan kukistuttua eri kansat kuitenkin vaativat kalleuksiaan takaisin, ja sen seurauksena museo lakkautettiin. 1800-luvulla se otettiin uudelleen käyttöön ja sen taidekirjoa laajennettiin eri kulttuureiden taiteilla.

Vuonna 1871 Tuiliers'n palatsi poltettiin tahallisesti vastalauseena monarkialle, ja sen rauniot purettiin 8 vuotta myöhemmin. Tuileriesin tuhoutuminen oli alku modernille Louvrelle, joka omistettiin kokonaan kulttuurille.

LASIPYRAMIDI

Louvren edessä kohoava lasinen pyramidi, La pyramid, on rakennettu vuonna 1989 ja toimii museon pääsisäänkäyntinä. Sitä ympäröi kolme pienempää lasista valmistettua pyramidia. Kaupunkitarinan mukaan La Pyramiden rakentamisessa käytettiin 666 lasinpalasta. Todellinen lukumäärä on kuitenkin luultavasti 673.

La pyramidin rakennutti Ranskan entinen presidentti Francois Mitterrand ja suunnitteli yhdysvaltalainen arkkitehti I. M. Pei. Monien ranskalaisten mielestä pyramidin uusmoderni tyylisuuntaus pilaa Louvren renessanssipihan arvokkuuden. Mitterrand kuitenkin tunsi kiihkeää hengenheimolaisuutta egyptiläistä kulttuuria kohtaan, ja ranskalaiset kutsuvat häntä vieläkin Sfinksiksi.

MONALISA

Mona Lisa on Leonardo da Vincin 1500-luvun alussa maalaama muotokuva salaperäisesti hymyilevästä naisesta. Tämä 77cm korkea ja 53 cm leveä taulu on maalattu öljyväreillä puulevylle. Se on korvaamattoman arvokas ja sillä on jopa oma huone Louvressa. Mona Lisassa ei ole signeerausta tai päivämäärää.

Mona Lisalla on useampia eri nimityksiä. Se tunnetaan Ranskassa nimellä ”La Joconde”, Italiassa nimellä ”La Gioconda” ja kaikkialla muualla maailmassa Mona Lisana. Kaikki nimet ovat tulleet maalauksen oletetuista malleista. Maalauksen malliksi onkin epäilty montaa eri henkilöä ja jopa Leonardo da Vinciä itseään.

Mona Lisan osti alunperin Ranskan kuningas ja se on roikkunut muun muassa Napoleonin makuuhuoneessa Tuileries'n palatsissa kunnes se vietiin Louvreen, jossa se on nykyäänkin kansan ihailtavana. Se on myös vieraillut Moskovassa, USA:ssa ja Japanissa. Sillä on ollut vaikutusta taiteeseen ympäri maailmaa ja nykyään sitä käytetään myös monissa mainoksissa. Mona Lisaa on yritetty vahingoittaa, ja se on jopa varastettu kerran.

VENUS DE MILO

Venus de Milo on marmorinen veistos, jonka uskotaan kuvaavan kreikkalaista rakkauden ja kauneuden jumalatar Afroditea. Se on yksi antiikin Kreikan kuuluisimmista hellenistisistä veistoksista ja se on veistetty vuosien 130 ja 100 eaa välillä. Venus de Milon tekijää ei tiedetä varmasti mutta sen arvellaan olevan eräs Antiokian Alexandros. Tämä 203 cm korkea marmoriveistos löydettiin Milon kaupungin raunioista Miloksen saarelta vuonna 1820. Sen kädet ja jalusta eivät ole säilyneet muuta esimerkiksi jäänteitä omenaa pitelevästä vasemmasta kädestä on löydetty. Uskotaan myös että veistos on ajan tavan mukaan ollut värikäs ja että sillä on ollut koruja. Väreistä ei kuitenkaan ole säilynyt jälkiä ja koruistakin vain kiinitysreiät.

LA LIBERTÉ GUIDANT LE PEUPLE (Vapaus johtaa kansaa)

Vapaus johtaa kansaa on ranskalaisen romantiikan ajan taidemaalari Eugéne Delacroix`n tunnetuin työ. Hän maalasi sen vuonna 1830 ja se kuvaa heinäkuun vallankunouksen tapahtumia ( ei siis Ranskan suurta vallankumousta!). Siinä on nainen, jota muut ihmiset, niin talonpojat kuin porvaristokin, seuraavat. Nainen kuvastaa vapautta ja pitelee Ranskan lippua eli trikoloria kädessään. Taideteos ja sen vapautta symboloiva nainen on toiminut Vapauden patsaan innoittajana ja esikuvana. Patsas piteleekin kädessään soihtua samalla tavoin kuin maalauksen nainen Ranskan lippua.