RANSKAN PRESIDENTTI JA VAALIT 2012

Yleistä

Ranskan tasavallan presidentti (ransk. Président de la République française) on Ranskan valtionpäämies. Ensimmäinen presidentti valittiin jo 1848, joten Ranskan presidentin virka on Euroopan vanhin. Ranskan presidentti on kansainvälisesti ajatellen varsin vahva ja hän nimittää pääministerin, johtaa hallitusta sekä on asevoimien ylipäällikkö. Presidentin virkakauden pituus oli seitsemän vuotta ennen vuotta 2000, jolloin pituudeksi säädettiin viisi vuotta. Kausien määrää ei ole rajoitettu. Presidentti valitaan nykyään suoralla kaksivaiheisella vaalilla. Ehdokkaaksi päästäkseen täytyy kerätä 500 vaaleilla valitun edustajan (esimerkiksi parlamentaarikon, kunnanjohtajan) julkista tuki-ilmoitusta. Lisäksi ehdokkaiden tulee olla vähintään 23-vuotiaita Ranskan kansalaisia.

Espanjan Urgellin piispa ja Ranskan tasavallan presidentti toimivat muodollisesti yhdessä Andorran ruhtinaana.

Historia

Ranskassa on ollut viisi tasavaltaa. Ensimmäinen loppui 1800-luvun alussa, kun Napoleon I kruunautti itsensä Ranskan keisariksi ja aloitti ensimmäisen keisarikunnan. Toisen tasavallan aika oli 1800- luvun puolivälissä ja sekin loppui Napoleonin vallankaappaukseen, tällä kertaa kyseessä oli Napoleon III, joka perusti toisen keisarikunnan. Parikymmentä vuotta myöhemmin alkoi kolmas tasavalta, joka päättyi 1900-luvun puolivälissä Saksan hyökkäykseen ja Vichyn aikaan: neljän vuoden ajan Ranskaa johti natsi-Saksan hallitus. Hieman yli kymmenen vuotta kestänyt neljäs tasavalta muistetaan epävakaisuudestaan ja monista vallanvaihdoksistaan huolimatta taloudellisesta kasvusta ja teollistumisesta. Neljännen tasavallan aikana tehtiin myös kiisteltyjä päätöksiä, kuten siirtomaavallan purkaminen. Vuonna 1958 uudistettiin perustuslaki ja viides tasavalta perustettiin. Sen jälkeen on käyty kahdeksat presidentinvaalit yleisen äänioikeuden periaatteella.

Vaalit 2012

Ranskan vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidettiin sunnuntaina 22.4. Siinä kaksi parasta olivat odotetusti istuva presidentti, oikeistolainen Nicolas Sarkozy, ja sosialistinen Francois Hollande. Hollande keräsi äänistä noin 29 prosenttia ja Sarkozy 27 prosenttia. Tämä on ensimmäinen kerta 54 vuoteen, kun istuva presidentti häviää Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen. Vaalien yllättäjä oli äärioikeistolainen Marine Le Pen, joka sai jopa noin 20 prosenttia äänistä. Neljäs ja viides sija jäivät äärivasemmistolaiselle Jean-Luc Melechonille ja keskustan Francois Bayroulle, jotka keräsivät äänistä n. 10 prosenttia.

On povattu, että ennen toista kierrosta Sarkozyn on muutettava kantojaan enemmän äärioikeiston suuntaan, jotta hän saisi mahdollisimman paljon Marine Le Penin kannattajia taakseen. Le Pen on kertonut julkistavansa toukokuun ensimmäisenä päivänä, kummalle hän testamenttaa äänensä, tosin luultavasti hän valitsee Sarkozyn.

Nicolas Sarkozy (oik.)

Nicolas Sarkozy, 57 (s. 28. tammikuuta 1955 Pariisi), on poliittiselta kannaltaan valtavirran oikeistolainen ja ajaa tiukkaa linjaa suhteessa rikollisuuteen. Talouspoliittisesti hän kannattaa vapaata kilpailua ja liberalismia. Hän kuuluu isänsä puolelta unkarilaiseen alempaan aatelistoon. Ammatiltaan Sarkozy on asianajaja ja hän on ollut kolme kertaa naimisissa, viimeisin vaimo on italialainen laulaja ja malli Carla Bruni. Sarkozy on katolilainen.